Bookmark and Share
 
   
 

Pihalinnut 2012 / Tammi-huhtikuu

Pihalinnut 2012: tammi-huhtikuu


Tammikuu


1.1. (0)


En vielä päässyt edes alkuun, kun vietin päivän muualla ja saavuin kotiin vasta iltapimeällä...


2.1. (1)


Kovin kiihkeä ei ollut startti vielä tänäänkään, mutta ensimmäiseksi pihapinnaksi kirjautui talitiainen neljän yksilön parven pyöriessä aamuhämärissä pensasaidassa.


3.1. (5)


Järjestelin eilen pihaan linnunruokaa ja katso: heti tuli varis ja pari harakkaa rohmuamaan talia. Tai tartteehan nekin ruokaa, mutta ei tartteis kuitenkaan kaikkea viedä... Ja oli siellä talitinttien seassa muutama sinitiainenkin. Lisäksi naapurin puolelta kuului käpytikan käkätystä eli lajimäärä nousi kerralla viiteen - näinhän tämä etenee, näin aluksi ainakin.


4.1. (6)


Aamusella kotoa poistuessa viherpeippo lensi vastaan ja lajilista venyi kuuden lajin mittaiseksi.


5.1. (8)


Olin lisännyt linnunruokintapisteitä pihalle ja laajentunut tarjonta houkutteli pikkuvarpusparven ruokailemaan kuusamapuskan juureen. Ja pirteä kuusitiainen pistäytyi hakemassa auringonkukansiemeniä. Sille pitääkin laittaa pönttö, jos se vaikka innostuisi pesimään keväämmällä..


6.1. (9)


Aamulla lehteä hakiessa naapurin kuusiaidan juuresta lähti räkättirastas lentoon. Onneksi se lensi sopivasti omalle pihalle päin ja onnistuinkin näkemään sen pihasta ennen kuin se lensi takaisin naapuriin. Räkäteille ei ole juurikaan ollut tänä talvena marjoja, joten en ajatellut näkeväni räksää ennen kevättä.


7.1. (10)


Ja marjalinnuilla jatketaan, vaikkei marjoja olekaan: kesken lumitöiden lensi kolmen tilhen parvi iloisesti tiristen pihan yli.


11.1. (12)


Olen vähitellen monipuolistanut linnuille tarjolla olevaa ruokavalikoimaa ja nyt kauran lisääminen lintulaudalle johti toivottuun lopputulokseen: keltasirkut ovat alkaneet vierailla pihalla. Tänään pikkuvarpusten mukana oli myös yksi varpunen. Päivän summana siis kaksi uutta lajia, mutta tässäpä nämä helpoimmat talvilinnut alkavatkin olla jo nähtynä...


Paitsi että heti poistuttuani kotipihalta lensi kanahaukka varisten ajamana kuusikkoon piiloon. Ehkä senkin voisi nähdä pihalta käsin, jos se asustelee näillä nurkilla pysyvämmin?


13.1. (12)


Tiaisia seuratessa tuli mieleen seuraava tinttitietous: talitiainen syö kipakkana pakkaspäivänä noin 120 auringonkukansiementä energiantarpeensa tyydyttämiseen. Yhden siemenen syömiseen kuluu aikaa noin minuutti. Eli pelkkään siementen syömiseen kuluisi noin kaksi tuntia, mutta menee siinä varmaan aikaa muuhunkin häsäämiseen. Ja talia saattaa tulla myös syötyä välillä?


15.1. (12)


Kuusitiainen pistäytyi taas ruokinnalla. Aika tarkkana saa olla sen huomatakseen, se ei jää lintulaudalle turhia patsastelemaan...


17.1. (13)


Alkaako talvi kiristää otettaan, vaikkei se pakkasmittarissa siltä vaikutakaan? Ruokinnalle oli ainakin ilmestynyt ensimmäinen hömötiainen. Ehdin jo ajatella, että lähimetsät eivät ole tarpeeksi suuria että laji niissä viihtyisi, mutta näyttäytyipäs sekin - ehkä ruoka alkaa metsän puolella vähenemään.


Varislinnutkin alkavat koota rivejään: nyt talin kimpussa oli kerralla kahden variksen ja seitsemän harakan porukka. Saivat antaa tietä pienemmille siivekkäille. Keltasirkkuja oli nyt viidentoista linnun parvi.


18.1. (14)


Tänään uutuutena näyttäytyi viiden pullean punatulkun parvi. Ruokinnalle asti linnut eivät uskaltautuneet, vaan viheltelivät keskenään koivunlatvassa.


19.1. (14)


Uusia lintuja ei näkynyt, mutta iltahämärissä rusakko ilmaantui pihalle evästä etsimään. Ilmeisesti tarjonta ei ollut mieleen, kun visiitti jäi aika lyhyeksi.


22.1. (14)


Räkättirastas pistäytyi räkättämässä hetken tontinreunan koivussa.


28.1. (14)


Pihalinnut tuntuvat nyt vakiintuneen tintteihin ja ajoittain vieraileviin harakoihin, keltasirkkuihin ja pikkuvarpusiin. Myös käpytikka käy talia etsimässä ajoittain. Tänään kävi myös hömötiainen sekä uutena nisäkäslajina orava. Orava oli aika pienikokoinen mutta piti hyvin puoliaan samoille apajille tunkenutta harakkaa vastaan - tai sitten harakka vaan oli hieman pelokkaampaa mallia, kun oravan valehyökkäilyt saivat sen perääntymään.


29.1. (14)


Maltillista meininkiä pihalla myös tänään pihabongaussunnuntaina, puolentusinaa talitinttiä ja kaksi sinitinttiä ynnä pari harakkaa. Tiaiset suosivat jostain syystä pihan pihlajaa, minne ne kantavat siemeniä piiloon. Oravakin vieraili jälleen.


Helmikuu


4.2. (14)


Kaksi tilheä suoritti ylilennon. Muuten kylmää (min. -30C) ja ruokinnallakin hiljaista, minne lie linnut menneet paremmille ruoka-apajille paukkupakkasten ajaksi?


5.2. (14)


Olkoonkin -28 astetta, mutta viherpeippo lauloi kyllä iltapäivällä ikään kuin kevät olisi...ja vahvasti mustarastaalta näyttänyt lentävä peli sukelsi tontin perälle puskaan siivet supussa. Mutta koska tilanne oli liian nopea enkä nähnyt lintua kunnolla, niin siitä ei uutta lajia lasketa.


6.2. (15)


Pulu! Itse asiassa kahdeksan pulua. Siinäpä tämän päivän uutuus. Uusia ennennäkemättömiä lajeja tuskin helmi-maaliskuussa paljoa tuleekaan?


7.2. (15)


Iltapäivällä pakkasen vähetessä miinus seitsemään ja auringon pilkistäessä pilviverhon takaa kuului "kevään" ensimmäinen titityytä laulava talitiainen! Illalla olikin sitten taas -21 astetta, ei taida huomenna enää tinttiä laulattaa...


19.2. (16)


Laskiaissunnuntaina tuli vaihteeksi nähtyä uusi laji, kun lehteä laatikosta hakiessa varikset ja tiaiset alkoivat äkkiä varoitella ja lähikuusikosta lensi kanahaukka saaden variksen peräänsä. Aikamoinen mörkö, sanon mie, iso kuin mikä eli varmaan naaraslintu. Loppupäivän pyryttikin sitten lunta..


28.2. (16)


Toissayönä kävi rusakonsorttinen eläin jäljistä päätellen lintulaudan alta kauraa etsimässä ja tänään orava siementen perässä. Ei muuta raportoitavaa - hiljaista on...


29.2. (16)


Kaupassa käydessä huomasin jonkun muunkin käyneen etsimässä lounasta: kävelytiellä oli monessa paikassa harmaanmustia höyheniä ja sulkia, lumessa siivensikujen jälkiä ja kolmessa kohtaa vertakin kuin Bodomjärvellä ikään. Päädyin siihen lopputulokseen, että kanahaukka siinä oli käynyt hakemassa lähitalojen puluparvesta paistin. Kissa olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta kyseessä vaikutti kuitenkin olleen siivillä varustettu saalistaja. Kolmas vaihtoehto olisi varpushaukka, mutta ne eivät yleensä iske noin suureen saaliiseen. Pulu ei kuitenkaan ollut ollut haukalle mikään helppo nakki, sen verran hajallaan höyhenet olivat ja pulu oli varmaankin pitänyt aika pitkään puoliaan. Lounaansa kullakin..


Maaliskuu


1.-2.3. (16)


Näin yöllä närhen, joka hyppi etupihalla. Uutta lajia siitä ei kuitenkaan tullut, sillä kyseessä oli umpiunessa tehty havainto...


8.3. (16)


Vaihteeksi vilinää: keltasirkkuja kuudentoista parvi ja sen mukana viisi pikkuvarpusta. Jokunen viherpeippo on myös pistäynyt paikalla, niitä ei kovin montaa ole talven mittaan näkynyt. Ehkä jostain etelämpää tulleita?


13.3. (17)


Nyt tuli närhi pihalle ihan oikeastikin, kaksi yksilöä pistäytyi aamupäivällä kolmen harakan ja yhden variksen kanssa retuuttamassa talipalloja.


19.3. (17)


Aurinko oli jo sen verran sulattanut kotitalon ikkunasta näkyvää muurahaispesää, että siinä oli postimerkin kokoinen sula kohta. Ja eikös siinä sitten talitiainen hyppinyt eestaas, taisivat varhaisimmat heränneet muurahaiset saada kyytiä? Illalla satoikin sitten taas sen verran ravakasti, että pesä peittyi takaisin lumeen.


30.3. (17)


Hiljaisen maaliskuun hiljainen päätös: viime aikoina lintulaudalla on käynyt lähinnä tali- ja sinitinttejä, pari harakkaa, silloin tällöin joku satunnainen keltasirkku ja viherpeippo - ja yksi pieni orava.


Huhtikuu


4.4. (18)


Vihervarpunen tuli melkein uudeksi pihalinnuksi. Se istui naapurin koivun latvassa kun tulin kotio, mutta lähti kuitenkin viime metreillä karkuun niin, etten sitä pihalta enää nähnyt.


Mutta lintujen kevätmuutto voidaan (viimein) julistaa alkaneeksi, sillä lintulaudalla oli aiemmin päivällä vieraillut mustarastaskoiras.


5.4. (20)


Täydensin aamulla lintulaudan ruokatarjontaa ja siinä ajassa ehdin nähdä kaksikin uutta pihalintua: ensin vihervarpunen kunnioitti pihan ilmatilaa ylilennollaan ja heti perään saman suorituksen teki pikkukäpylintu. Kaksi käpytikkaa rähisi toisilleen lähikuusikossa, reviiririita ilmeisesti.


7.4. (20)


Harakka rakentaa pesää jonnekin lähistölle, koppasi nokkaansa oksan ja lähti kiikuttamaan sitä tulevaa pesärakennelmaa päin.


8.4. (20)


Kuusitiainen innostui hetkeksi huutamaan lähikuusikosta, kun aurinko oikein lämmitti iltapäivällä. Sitä ei ole sitten tammikuun näkynyt eikä kuulunut, jos lie sama lintukaan. Mutta hyvä että on selvinnyt pakkasista.


Iltahämärissä alkoivat sitten kanit kahdentumaan: ruokintalaudan alle tuli ensin yksi rusakko ja sitten toinenkin siemeniä etsimään. Sitten pääsiäispuput pinkoivat peräkanaa lähimetsään. Mitäs siellä tapahtuu, se itse arvatkaa.


10.4. (21)


Postilaatikolla käydessä näin peipon, mutta se ei näyttäytynyt kotipihalle asti, eikä sitä siten (vielä) pihalajiksi lasketa. Mutta harmaalokkipas lasketaan, niitä lensi iltapäivällä puolenkymmentä pihan ilmatilassa. Kevättä kohti mennään..


11.4. (21)


Niin lähellä, mutta niin kaukana...postilaatikolla nimittäin tapahtui taas, siellä käydessä yli lensi kaksi metsähanhea. Kaupungille lähtiessä taas ylilennon suoritti isolepinkäinen. Mutta kun kumpainenkaan laji ei kotipihalta näkynyt, niin lajilista ei niillä pitene.


13.4. (21)


Mustarastaskoiras intoutui laulamaan iltahämärissä..


14.4. (22)


No nyt näkyi jo muutamia peippojakin hyppimässä pihassa.


15.4. (23)


Hieman yllättävämpi uusi muuttolintu ylitti pihamaan iltapäivällä, kun olin tullut retkeltä Höytiäisen kanavan suistosta: piekana matkasi kohti Lappia lentäen ihan talon yli.


16.4. (24)


Tämän päivän uusi laji oli puolestaan punarinta, joka oli saapunut talon vieressä olevaan kuusikkoon laulamaan omia, hiljaisia veisujaan.


21.4. (28)


Puuhapäivä: ripustin pihalle ja lähipuistoon yhteensä neljä linnunpönttöä. Yksi niistä oli jo sinitiaisparin itselleen varaama ja siirsin sitä hieman rauhallisempaan paikkaan piharakennuksen seinustalle, tiaisten säkätyksen kera.


Samalla näkyi neljä uutta lajia: naurulokki, kalalokki, urpiainen ja korppi.


24.4. (30)


Kevät etenee: tänään lähikuusikossa lauloivat uusina lajeina rautiainen ja punakylkirastas.


25.4. (31)


Ja tänään laulukuoroon liittyi laulurastas.


26.4. (32)


Pihalle on alkanut kertyä peippolintuja herkuttelemaan lintulaudoilta talven mittaan tippuneilla ja lumen alta paljastuneilla siemenillä. Peippojen, vihervarpusten ja urpiaisten lisäksi joukossa oli keväälle uutena lajina myös järripeippo.


29.4. (34)


Peippolintujen pihansiivousoperaatio jatkuu: järrejä on ollut paikalla parhaimmillaan kolmisenkymmentä, vihervarpusia parikymmentä sekä peippoja ja urpiaisia kymmenkunta. Onpahan viimein pihalla vilskettä! Vilsketta riittää myös yhdessä linnunpöntössä, sillä pikkuvarpuspari kantaa sinne pesätarpeita jatkuvalla syötöllä. Uusina lajeina tulivat tänään västäräkki ja metsäviklo.


30.4. (35)


Vaikka vappuaaton kunniaksi istuttiin varsin pitkään nuotiolla pihalla, lajilista kasvoi vain yhdellä lajilla, laulujoutsenella.


Huhtikuun loppuun mennessä kasassa oli siis seuraavat 35 lajia:


2.1. talitiainen
3.1. varis, harakka, sinitiainen, käpytikka
4.1. viherpeippo
5.1. pikkuvarpunen ja kuusitiainen
6.1. räkättirastas
7.1. tilhi
11.1. keltasirkku ja varpunen
17.1. hömötiainen
18.1. punatulkku
6.2. pulu
19.2. kanahaukka
13.3. närhi
4.4. mustarastas
5.4. vihervarpunen ja pikkukäpylintu
10.4. harmaalokki
14.4. peippo
15.4. piekana
16.4. punarinta
21.4. nauru- ja kalalokki, urpiainen ja korppi
24.4. rautiainen ja punakylkirastas
25.4. laulurastas
26.4. järripeippo
29.4. västäräkki ja metsäviklo
30.4. laulujoutsen



 
 

Galleriat

 

Harri Hölttä


 
 

© 2011 Harri Hölttä | Toteutus Suomimedia Oy | Virtalähteenä Drupal